Menestyksellisen kasvatustoiminnan yhtenä oleellisimmista osista on siitostamman ruokinta siinä vaiheessa, kun se on tarkoitus astuttaa ja kun se on tiineenä. Silloin pystytään paremmin varautumaan siihen, että saavutetaan voimakas tuloksellinen kiima ja hedelmöitymisen tapahtuessa turvallinen tiineysaika ja synnytyksen jälkeinen imetysaika, jossa sekä emä että varsa saavat tarvittavat ravinteet.

Tamman ruokinta ennen kiimaa

Erityistä huomiota tulee kiinnittää siitostamman ravintoon silloin kun odotetaan kiiman alkavan, sillä se vaikuttaa merkityksellisesti tamman kiiman laatuun ja ovulaatioon. Jotta tamma on hedelmällinen kiiman oikeassa vaiheessa, sen on saatava laadukasta ruokaa kuukausia ennen hedelmöitymistä, jossa on oikeassa määrin valkuaista ja vitamiineja sekä hivenaineita, joista tärkeimmät ovat hedelmöitymistä ajatellen sinkki, kalsium, fosfori, kupari ja jodi. Tamman on myös oltava jo ennen hedelmöitymistä hieman runsaammalla ravinnon saannilla, sillä laihuus vaikuttaa ehkäisevästi hedelmällisyyteen, jolloin kiima voidaan hukata ilman varsan syntymää, jolloin voidaan menettää yksi vuosi tamman siitosiästä. Kun tamma on hieman ylipainoinen, mutta silti hyvässä ja virkeässä kunnossa, voidaan aikaansaada voimakkaampi kiima ja parantaa hedelmöitymismahdollisuuksia.

Tiineen tamman ruokinta

Tamman ravinnon määrä suurenee noin kahdellakymmenellä prosentilla tiineyden aikaan. Liian lihava ei tamma saa kuitenkaan olla, sillä liikapainon myötä sen peruskunto huononee merkittävästi, eikä se ole silloin otollisimmillaan tiineyden aiheuttamaan vuoden rasitukseen. Tiineyden edistyessä ja muutamaa kuukautta ennen synnytystä tamma on hyvä olla hieman pulleassa kunnossa, jotta sen elimistö voi auttaa varsaa kehittymään oikealla tavalla synnytykseen saakka. Jos taas liikalihavuutta ilmenee muutamia kuukausia ennen oletettua synnytystä, on tärkeää tasapainottaa ravinnon saanti, jotta tamma jaksaa synnytyksen ja viimeiset kuukaudet.

Laadun on oltava ensiluokkaista tamman tiineyden aikana, sillä erilaiset homeitiöt ja bakteerit voivat aiheuttaa kohtutulehduksen, jonka seurauksena voi olla tiineyden keskeytys tai sikiön kuoleminen kohtuun. Monesti hevosen hedelmällinen aika sijoittuu loppukesään ja synnytys alkukesään, jolloin laadukkain ravinto voidaan saada mehevältä laitumelta. Luonnollisesta tuoreravinnosta tamma saa monipuolisesti kaiken tarvittavan, jolloin lisäravinteita ei välttämättä tarvita. Siksi tiineysaika on parasta sijoittaa kesäaikaan niin, että synnytys tapahtuu kesäkuussa. Kasvattajan on tietenkin huolehdittava, että laidun on runsasravinteinen ja että ruokaa riittää jokaiselle tammalle.