Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista, mikä näkyy sekä ravikilpailujen määränä että niiden katsojalukuina. Raveja järjestään Suomessa vuoden jokaisena päivänä joulua lukeen ottamatta. Yhteensä vuosittaisia kilpailuja järjestetään noin 560, ja näitä seuraa raviradoilla vuosittain yhteensä noin 800 000 katsojaa. Tämän lisäksi raveja seurataan aktiivisesti eri pelipisteillä sekä Internetissä, jonka kautta voi tarkistaa ajankohtaiset kilpailutulokset sekä myös seurata kilpailuja reaaliaikaisesti eri livestreamien kautta.
Suomalaisesta raviurheilusta ja hevoskasvatuksesta vastaa valtakunnallinen keskusjärjestö, Suomen Hippos ry. Totopeleistä puolestaan vastaa Hippoksen tytäryhti Fintoto Oy. Ravikilpailuissa liikkuu myös paljon rahaa, pelien kokonaisvaihdon ollen arvoltaan vuosittain yli 200 miljoonaa euroa.
Raviurheilun historiaa Suomessa
Raviurheilu sai alkunsa Suomessa maanviljelijöiden keskuudesta, kun kirkossakäynnin jälkeen ajettiin hevosilla kilpaa takaisin kotiin. Ensimmäiset varsinaiset kilpailut järjestettiin Turussa vuonna 1817. Raviurheilu koki 1900-luvulla pientä taantumista maanviljelyn koneellistuessa. Koneet ryhtyivät korvaamaan aiemmin työssä tarpeellisia hevosia ja erityisesti aiemmin suosittujen suomenhevosten määrä maassamme romahti merkittävästi.
1960-luvun alusta lähtien ravit alkoivat kuitenkin saada uudelleen sijaa yhteiskunnassa. Tällöin raveja ja kilpailuihin liittyvää totovedonlyöntiä ryhdyttiin tarjoamaan kaupunkilaiselle uutena viihdemuotona. Samalla myös ravikilpailut muuttivat muotoaan, sillä maahan alettiin tuomaan nopeita ravirotuja, kun vuoteen 1959 asti Suomessa sai kilpailla raveissa ainoastaan kotimaisilla suomenhevosilla.
Vedonlyönnin yleistyminen kasvatti ravien suosiota merkittävästi. Vuonna 1965 totovedonlyönnin sääntöjä muutettiin ja pelin liikevaihdosta ryhdyttiin maksamaan suurempia osia voittoina. Näin yhä useammat kiinnostuivat vedonlyönnin tarjoamista mahdollisuuksista, ja tämä mahdollisti omalta osaltaan useampin lähtöjen ajamisen sekä palkintosummien kasvamisen. Näin myös ravihevosten kasvattajat saivat toimintaansa uusia mahdollisuuksia.
Vaikka radoilla ryhdyttiinkin näkemään enenevissä määrin myös raveihin jalostettuja, kevyt rakenteisia hevosrotuja, kuten amerikanravureita, suomenhevonen onnistui vakiinnuttamaan asemansa ainutlaatuisena ravirotuna. Nykyään suomenhevonen on ainoa Suomessa kasvatettava kylmäverinen ravirotu ja maassamme kilpailee ravikäytössä noin 3000 eri suomenhevosta. Näistä parhaiten menestynyt on suomenhevosori Viesker, joka voitti ravikuninkuuden viidesti peräkkäin vuosina 1996-2000.
Suomessa järjestettäviä raveja
Suomesta löytyy yhteensä 43 ravirataa, jotka järjestävät totoraveja. Nämä radat luokitellaan edelleen maakuntaradoiksi, kesäradoiksi sekä keskusraviradaksi. Suomen keskusravirata, eli pääravirata on Helsingissä sijaitseva Vermon ravirata.
Maakuntaradoilla kilpaillaan ympäri vuoden ja kesäraviratojen nimikin jo viittaa siihen, että näillä kilpaillaan ainoastaan kesäkauden aikana. Lisäksi Suomesta löytyy monia paikallisia raviratoja sekä harjoitusraviratoja, joilla ei järjestetä totoraveja.